lauantai 26. tammikuuta 2013

Potkukelkkailemassa

Saattaessani keskimmäiset lapset naapuriin iltakylään huomasin, että tiessä on aivan mahtava potkukelkkailupinta. Ihan niin kuin ennen vanhaan maalla. Kaivoin papan 28 vuotta sitten minulle ostaman potkukelkan esiin, ja nuorimmainen pääsi ulkoilukaveriksi. Kyllä oli lystiä!

Vain muutama tie oli hiekoitettu ja nekin vain toiselta puolelta.
Sehän sopi meille potkukelkkailijoille!
Taivaalla näkyi hieno "pallokuu" ja vauhtia sai alamäissä pienen hurjapään mielestä juuri sopivasti. Äiti sen sijaan jarrutti minkä kengänpohjat kestivät ja sai reissussa selkänsä kipeäksi liian matalan kelkan takia.

Haaste "11 asiaa"

Kiitos Helsinki momille Lattianrajalta-blogista haasteesta ja mukavasta palautteesta!

En ole koskaan isommin välittänyt kiertokirjeistä ja vastaavista, mutta tämän tekeminen olikin yllättävän mukavaa. 11 asiaakin keksi itsestään kivutta. Päätin kuitenkin olla vähän tylsä, enkä jatka haastetta eteenpäin kenellekään erityisesti. Mutta toivon, että joku innokas nappaa haasteen tästä itselleen - haastan juuri Sinut! Postauksen alimpana on 11 kysymystä Sinulle.

Haaste kuului näin:

Haasteen tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

Tässä 11 asiaa minusta:

1. Olen aina tykännyt hurjasti lapsista. Vauvakuumeilin omaa vauvaa jo 12-vuotiaana. Kuumeeni kesti lopulta 22 vuotta! Nyt minulla on neljä ihanaa lasta ja kuusi hurmaavaa kummilasta, joista olen kaikista kovin ylpeä. Lisäksi pidän omana kummilapsenani yhtä aviomiehen kylkiäisenä tullutta kummilasta :) Ja onhan meillä vielä kenialainen kummilapsikin, johon pidämme yhteyttä pari kertaa vuodessa.

2. En oikein osaa päättää, mitä haluaisin tehdä lopulta työkseni. Koulutukseni on onneksi aika joustava ja vaihtoehtoja suuntautumiselle löytyy. Ongelmana on nimenomaan runsaudenpula. Minua kiinnostaa niin monenlaiset työtehtävät, että ihan kaikkia ei taida ehtiä tekemään. Tai saa nähdä ;)

3. Olen todennut olevani yhdistysihminen. Vaikka minulla ei oikein olisi yhdistyksille ja vapaaehtoistyölle tässä elämäntilanteessani aikaa, huomaan änkeneeni aina itseni johonkin yhdistykseen. Ja sitten taas istuskellaan kokouksissa ja järjestetään tempauksia :-D

4. Hymyilen aika usein.

5. Organisoiminen on toinen luontoni. Tai se ainoa.

6. Juhlat saavat minut innostumaan. Eikä suinkaan niihin osallistuminen vaan niiden järjestäminen. Olen wanna-be-partyplanner. Olen lasten synttäreistä innostuneempi kuin lapset itse. Haluan, että tarjoilussa kaikki sopii valittuun teemaan. Vielä kun olisi hiukan enemmän aikaa (ja rahaakin), saisi myös järjestettyä teemaan sopivaa hulppeaa ohjelmaa. Voi pojat!

7. En oikein osaa puhua tai kirjoittaa lyhyesti.

8. Tykkään valokuvaamisesta. Minulla ei kuitenkaan ole kärsivällisyyttä opetella käyttämään kaikkia kameroiden hienouksia.

9. Pyrin olemaan oikeudenmukainen, välttelemään tekopirteyttä ja kaksinaamaisuutta sekä puhumaan asioista suoraan ennemmin kuin märehtimään itsekseni.

10. Kerran yksi lapsistani kysyi, mitä tarkoittaa hillitty. Vastasin: "Ihminen, joka käyttäytyy eri tavalla kuin minä". En ole ehkä täysin hillitön, mutta ainakin reippaasti epähillitty ;)

11. Nautin lukemisesta ja suklaasta.

Ja Lattianrajalta löytyneet kysymykset vastauksineen:

1. Kuinka kauan haluaisit olla lapsen/lasten kanssa kotona, jos mikään käytännön asia ei vaikuttaisi päätökseesi?
Hmm... En enää kovin kauan. Kahden ensimmäisen lapsen jälkeen lähdin töihin, kun nuorempi oli 2,5-vuotias. Samalla mallilla taidetaan mennä nytkin.
2. Minne haluaisit mennä lomalle?
Australiaan pariksi viikoksi! Pohjois-Amerikkaan kuukaudeksi ajelemaan ristiin rastiin tai  vaikka etelästä pohjoiseen! Italiaan tai Ranskaan kesäksi vuokrattuun taloon/linnaan/huvilaan! Tai ainakin Tallinnaan.
3. Mitä teet, jos sinulla on kuusi tuntia vapaa-aikaa?
Mitä? Vapaa-aikaa? Kuusi tuntia?
4. Minkä taidon haluaisit oppia?
Haluaisin osata laulaa häkellyttävän kauniisti.
5. Mitä tilaat ravintolassa?
Minulla ei ole mitään suosikkkiruokaa. Aika usein jotain broilerijuttua. Tai kalaa. Tai pastaa. Tai salaattia.
6. Ärsyttävin kotityö
Haravointi. Se ei ole mun pala kakkua (lainaus Cheekiltä)
7. Mistä suutut?
Epäoikeudenmukaisuuksista.
8. Minkä esineen haluaisit heittää pois?
Kaikki Kinder-suklaamunista tulleet, lapsille niin rakkaat "lelut", jotka meillä eivät ole jo ehtineet oudosti kadota ;)
9. Mille nauroit viimeksi?
Lapsien hassuille höpötyksille.
10. Mitä harrastat lapsen/lasten kanssa?
Virallisesti en muistaakseni muuta kuin nuorempien kanssa perhekerhoilua. Vanhempien kanssa "harrastan" harrastuksiin kulkemista. Mutta käytännössä mä teen kaiken aina yhdessä vähintään yhden, usein kolmen lahkeessa roikkuvan lapsen kanssa. Eli: kokkailua, siivoamista, autossa istumista, leikkimistä, lukemista, suihkussa käymistä, hampaiden pesua, löhöilyä, hassuttelua, ostoksien tekoa... Lista on loputon.
11. Parhaat opit vanhempana tähän mennessä?
Kun on aina rento ja iloinen, lapsetkin ovat sellaisia. (Muistoja monen vuoden takaa, kun lapsia oli vain kaksi, ja aikaa oli.) Kun on itsellä hermot tiukilla, lapsiakin kiukuttaa. (Tilanne usein neljän lapsen kanssa.)

Ja vielä 11 kysymystä seuraaville innokkaille:

1. Mikä olisit halunnut olla isona?
2. Millaisen kukkakimpun valitsisit sinulle?
3. Mitä ruokaa (/leivonnaista) olet halunnut kokata (/leipoa), muttet ole jostain syystä vielä tehnyt?
4. Millaisena näet hiustesi tulevaisuuden?
5. Miksi elämä hymyilee?
6. Missä olet ollut monta kertaa?
7. Mistä lähtien olet pitänyt blogia?
8. Mihin kaikki kynät katoavat?
9. Millä liikut mieluiten?
10. Miltä sänkysi näyttää?
11. Mille voisi nostaa lasillisen?

perjantai 11. tammikuuta 2013

Lapsiperhe testaa: Linnan loppiainen


Loppiaisviikonloppuna meidän piti lähteä mieheni mummon 90-vuotispäiville. Kasa sairastapauksia vaihtoi kuitenkin juhlahumun kotisohvaan. Loppiaisena minä ja 3-vuotias olimme jo kunnossa ja istuskelimme miettimässä ulkoilua, kun huomasin kaverini blogipäivityksen Hämeen Linnan loppiaistapahtumasta. Teimme pikastartin ja lähdimme katsastamaan tapahtuman viime hetkiä.

Kivoimmiksi jutuiksi kolmevuotiaalle osoittautuivat hauska karuselli ja suuri puinen hevonen.

Oi toivoisinpa, että mulla oisi puuhevonen!
Karuselli pyörii
 Mahdollisuus poniratsastukseen ja koiravaljakkoajeluun jätettiin käyttämättä, vaikka jonossa hetki seistiinkin. Koirien suuri koko ja hurja vauhti tekivät neitiin liiankin suuren vaikutuksen.
Ponia oli kiva silittää, vaikkei selkään halunnutkaan.
Liian hurja Husky

Paikalla oli myös suuri liukurimäki, jousipyssyllä ammuntaa ja hauska kurkistustaulu. Taikuri- ja nukketeatteriesityksistä me myöhästyimme tällä kertaa.

Kukkuluuruu!

Edellisen kerran olen käynyt tapahtumassa vuonna 2007, silloin mukana olivat kaksi vanhinta lasta. Jotakin samaa tapahtumassa oli edelleen, mutta paljon uutta löytyi myös. Tapahtuma yllätti monipuolisuudellaan aiempaan verrattuna.

Reissun loppuarvostelu:

Hyvää:
- monipuolinen tarjonta, paikalla olisi viihtynyt perheemme 1-vuotias ja varmasti myös seitsemänvuotias.
- ilmainen on aina hyvä asia :)
- mukava ulkoilutapahtuma perheen tai vaikka yhdessä ystävien kanssa
- vaikka pääsimme mukaan vain viimeiseksi puoleksitoista tunniksi, oli tekemistä jäljellä runsaasti

Huonoa:
- ei kerrassaan mitään, mainio ilmaistapahtuma!